Hautausmaa ja tulevaisuuden näkymiä

Elävä keho on tuleva ruumis, jota hautausmaa / muistolehto odottaa; mutta ei tämä ole vain ruumiin (biojätteen) osa. Näet saman kohtalon saa kokea myös ihmisen puoleksi aineeton kasvisielu (ollaksemme tarkkoja). Viittaan edelliseen kirjoitukseeni. Ja olkoon lohtuna sille, joka lohtua tarvitsee, että hautausmaa odottaa kärsivällisesti myös jok'ainoaa autoa, onpa se sitten vaikka Bentley tai Maserati. En osaa sanoa tähän romutuksen ja kierrätyksen suhteesta mitään muuta kuin että on parempi, mitä vähemmän romutetaan ja mitä enemmän kierrätetään. Katsotaan tapaus kerrallaan ja odotellaan hyväuskoisesti, että kehitys kehittyy. Bio-osat voidaan lisääntyvässä määrin korvata metalli-, muovi-, pii- ja muilla osilla. Kun ihmisestä tulee virtuaalisesti ikuinen robotti, hänessä ei ole enää yhtään bio-osaa (eikä sen puoleen myöskään kasvisielua). Se merkitsee myös sitä, että hautajaiset jäävät turhina kokonaan pitämättä. Tätä ennakoiden Ruotsin suurissa kaupungeissa on jo pitkälti luovuttu hautajaisten pitämisestä, koska ne tulevat niin kalliiksi ja ovat sitäpaitsi niin ikäviä (trist) ja ainakin herkimmmille itkuisia tilaisuuksia, kun ääni meinaa pettää kriittisimmällä hetkellä.

Antiikin roomalaiset erehtyivät kuvittelemaan, että latinan trendikäs ihmistä (ja miestä ja naista) tarkoittava sana homo on sukua maata tarkoittavalle sanalle (humus). Ne raukat eivät olleet suorastaan väärässä, koska on olemassa sanonta "Ex humo homo" (Maasta on ihminen). Ja toinen: "-- nos tegit humus"). Lopuksi pitää sanoa, että kun viitataan vaivihkaa homoeroottiseen rakkauteen tai pidetään siitä ääntä, niin sanassa 'homoeroottinen', alkuosa viittaa kreikan eikä latinan sanaan homós ('sama') ; eros kohdistuu saman sukupuolen partikulaariseen ja ajalliseen edustajaan. - Ovatko Isä ja Poika samaa vai samanlaista olemusta, on oikeaoppisessa teologiassa jo Rooman keisariajan yhteenotoissa ja kokouksissa ratkaisunsa saanut kysymys.