Ihmiskunnan juhlapäivä

Kansakoulun pitkäveteinen, mutta omalla tavallaan haikea laulu varoitti Pikku-Lauria maailman laveudesta ja ansan ja vaaran paikoista. Niitä ihmistaimia, laureja ja lauroja, tulee kaiken aikaa lisää, eikä läheskään jokaiselle anneta sitä kahta ja puolta tuhatta kaloria, minkä hän päivässä tarvitsee. Silti sanoisin, että maailma juhlii tänään. Afrikkalaisia on nyt lopulta, ikäänkuin yhden vuorokauden aikana, tullut miljardi täyteen. Maailma ei ole enää kovinkaan lavea. Se kutistuu kaiken aikaa. Vaaranpaikat lisääntyvät suhteellisesti ja absoluuttisesti laskien. Eurooppaan sopii vielä väkeä.

Tämä ei kuitenkaan ole läheskään viimeinen vuorokausi, sillä erään professorin mukaan maailmaan mahtuu 60 triljoonaa ihmistä; vain lämpö (joka muuten on latinaksi calor) on silloin ongelma tai pikemmin haaste. Haaste kuuluu konsulttien topoksiin. Mutta 60 triljoonaa ihmistä saavat asuttaa Tellusta päälletysten. Siitä oli selvitys jossakin.

"Olkaa hedelmälliset - -

-- ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi, ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet" (Genesis 1:28). Olisi tietysti ollut parempi, ettei Jahve olisi luonut sen kummemmin Adamia kuin Eveäkään. Mutta toisaalta Adam ja Eve (suomalaisittain Eeva) olisivat voineet nousta alhaisen ja muutenkin rajoittuneen luojansa yläpuolelle ja kieltäytyä tekemästä lapsia. Se jos jokin olisi ollut eettinen teko. Mutta eihän siitä pariskunnasta ollut panemaan hanttiin orgaanisille motiveilleen, kuten ei Jahvestakaan sen puoleen, ja niin Genesistä seuraa Exodus - tai latinaksi Exitus.

Tai ehkä ei ihan. Mutta väestöräjähdystä seuraa ainakin väestöromahdus. G. Rattray Taylor kirjoitti yli miespolvi sitten, että "mikäli muista lajeista saatuja kokemuksia voidaan soveltaa ihmiseen, väestö tulee vähenemään noin kolmasosaan huippuluvusta. Kaikilla eläimillä esiintyy silloin tällöin polulaatioräjähdyksiä. Jokainen niistä päättyy kannan romahtamiseen" (The Doomsday-Book, suom. Tuomiopäivä, Weilin + Göös, Helsinki 1970, s. 10). Sain opuksen kirjaston poistomyynnistä 20 eurosentillä. Tieto tahtoo vanhentua, kun ihmiset suuntaavat katseensa eteenpäin.

Rattray Taylor sanoi paljon muun tähdellisen ohessa: "Ongelman ydin on ennen kaikkea ihmisten määrä. Jos maailman väkiluku olisi 10 tai 15 miljoonaa, voisimme [edelleen] saastuttaa mielin määrin" (Idem 20). Tekninen termi on pollutio ad libitum, orgaaninen motiivi, joka on totisesti tehnyt huipputulosta, käyttääkseni business-populan ja konsulttien kieltä.

Pentti Linkolan madonluvut ihmiskunnalle

Menin anno 1985 Tampereen yliopistolla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa Linkola erinomaisella retoriikallaan maalasi Tuomiopäivän näkymät, elleivät Adamin ja Evan lapset hetimiten muuttaisi elämänsä suuntaa eli omaksuisi asketismin hyveitä koko popula. - Onko tilanne tosiaan päässyt niin huonoksi, kysyi opiskelijatyttö, jota valistus kovin ahdisti. - On se, Linkola vastasi. Joku vanha herra halusi hänkin lausua mielipiteensä: - Antaa mennä vaan! Nautitaan, niin kauan kuin voidaan! Otetaan ilo irti elämästä niin kauan kuin on aikaa! - Omien sanojensa mukaan ihanan lapsuuden kokeneet vihreät nuoret naiset sanoivat myöhemmin, ettei Linkola suinkaan pahin ollut. Sen kunnian he antoivat minulle 1986 eräästä Parnassossa julkaisemastani tekstistä (Optimismi vai pessimismi?). Kiitos vihreälle liikkeelle ja erityisesti Ville Komsille, jonka muistan hänen herttaisesta optimismistaan (joka ei sittemmin valitettavasti kestänyt kaikkivaltiaan arjen paineissa).

Pentti Linkola

Telluksen eli Gaian eli Maa-Äidin elo ei tietenkään missään tapauksessa jatku in / ad infinitum. Mutta mitä Linkolan viimeisiin teeseihin tulee, on syytä kysyä, onko hän itse saattanut lapsia maailmaan. Epäsuora kysymyslause koskee suorasti hänen omaa uskottavuuttaan.

Keskinkertaiset huippuosaajat

Meillä poliitikot ja opettajat kehuvat tavan takaa, että suomalainen kouluosaaminen on maailman eliittiä. Mitä koulun huippuosaajista sitten tulee? Tieteen katsannossa heistä "kehittyy" pohjoismaisessa katsannossa huonoimpia, planetaarisessa katsannossa keskinkertaisuuksia. Sanoisin, ettei kannata olla hyvä liian aikaisin.

Mutta voihan tässä esittää rakentavan (ja suoristavan) epäilyn, että Pisa-tutkijat käyttävät kaltevia tai vinoja metodeja. He ovat siis itse huonoja tai keskinkertaisia. Mutta jos Pisa-tutkimus on metodisesti korrekti ja Suomen poika ja tyttö loistavat osaamisellaan, miten kehnoja muut maat ovatkaan koulun penkillä - ja miten niistä niinkin moni pääsee sitten tieteessä Suomen edelle, mukaan lukien kaikki muut Pohjoismaat!

Toivon mukaan Suomi pärjää ammattikoulupohjaisessa osaamisessa. Täältä löytyy hyviä nikkareita ja autonasentajia ja niin edelleen, kunnes toisin todistetaan, ellei sitä ole jo tehty.

Ajalla laadun, vaivan

Suomen Akatemia tekee yllättäen tiettäväksi, että Suomen tieteen laatu on heikkenemässä. Pohjoismaisessa diskurssissa Suomi pitää nyt perää maisteri- ja tohtoritulvastaan huolimatta tai nimenomaan sen vuoksi. Toki jonkun on hoidettava peränpito, ja nyt siitä on kunniakkaasti tai häpeällisesti tullut Suomen vuoro ellei kerrassaan ikuisuusosa. Miten tässä pääsi näin käymään? Kukaan ei ole vielä ilmoittautunut vastuun kantajaksi, saati syylliseksi, vaikka syyllisyys Kafkan mukaan vetää puoleensa. Onko Kafka iskenyt Oikeusjutussaan harhaan, osoittautunut ylioptimistiseksi?

Voi! Miten käy Suomen yleisbrandin eli maabrandin eli maa- imagon? Heikoksi on viimmeistään nyt osoittautunut Suomen kansainvälinen visibiliteetti tieteen saralla (siis pohjoismaisessa vertailussa). Mutta OECD-maiden keskitasoa me sentään olemme; sanoihan se Daniel Juslenius ylpeänä 1703, että me olemme sentään keskinkertaista kansaa, Jumalan kiitos! Kunnia sille, jolle se kuuluu. Ja samaa sanottakoon häpeästä.

Joku voisi luovasti, innovatiivisesti ja heuristisesti ehdottaa panostusta urheiluun ja muuhun kulttuuriin (tieteen asemesta). Mutta eihän tiedettä sovi haudata, ei ainakaan kokonaan. Ehkä konsultit tulevat hätiin ja laulavat kunnon korvausta vastaan Suomen tieteen pois kalevalaisesta suosta, ellei, hyvänen aika, kaikkea tieteentekoa voida ulkoistaa konsulttien suorittamaksi. Mukailen tässä vähän Platonia ja hänen oppiaan ihanteellisesta valtiosta ja sen johdosta sovellettuna hyperborealaisiin oloihin. - Hyvä tarkoitus pyhittää huonotkin keinot, muistan etelän jesuiittojen opettaneen.

Nyt pitää antaa ajan kulua ja tehdä samalla jotakin. Katsotaan, miten se loistava Aalto-yliopisto oudossa projektissaan onnistuu. Sen suhteen en ole suinkaan heittänyt kirvestäni kaivoon eli lakannut toivomasta hyvää. Mutta riittääkö Alvar Aallon nimen magia kansainvälisille parketeille? Humanisti Alvar Aallon sanotaan olleen ns. pienen ihmisen asialla. Ja muistanemme, että 'pieni ihminen', latinan 'homunculus' on Heideggerilla 'Das Man'.

'Korkeempi kaiku' (osa 2)

Kehuin äsken Machina-sarjassa Korkeempaa kaikua. Se on (kenties yhtä tekstiä lukuun ottamatta) erinomainen, ellei loistelias teos, joka ikuisiksi ajoiksi rehabilitoi retoriikan & ja poetiikan tässä kahdessakin mielessä pimeässä maassa. Riipaiseva paatoksessaan on kirjan kansikuva, Ellen Thesleffin Kaiku (1891). Se esittää murrosikäisen tytön profiilin; taustalla näkyy palava kaski; tytön suu on auki.